...enkä mä tykkää siitä yhtään. Inhoan kylmää ja pakkasta ja tarvon paljon mielummin kurassa ja pimeässä, kun jäässä ja lumessa. :/ Nythän se kenttä kotona on jäässä, joten ratsastaminen on vähän jäänyt vähemmälle.
Työt ovat yllättäneet meikäläisen, tuntuu, ettei ole juuri muuta ehtinytkään, kun käydä töissä. Tällä kertaa se onni, että voin välillä ottaa Dorista mukaan töihin ja ratsastaa siellä. Kaikissa työpaikoissahan se ei olisi mahdollista. Vai miltäköhän näyttäisi, kun Prisman myyjä ajaisi traileriyhdistelmän kanssa aamulla pihaan ja ruokatunnilla köpöttelisi pitkin parkkipaikkaa hopusellaan...? :D Huomaatte varmaan tekstin tasosta, että väsymyskin alkaa jo vähän painaa. ;)
Mä en ihan aidosti edes muista mitä viime viikolla tapahtui, mutta kahtena päivänä raahasin Deetä töihin mukaan. Taisi olla torstaina ja lauantaina. Muina päivinä taisikin olla vapaapäivät Doriksella, lukuunottamatta maanantaiaamun maastokävelyä. Nyt täytyy vaan vähän tinkiä noista treeneistä tai jotenkin soveltaa, koska päivät on muuten ihan tolkuttoman pitkiä, eikä aikaa perheelle tunnu löytyvän yhtään.
Viimeviikon ratsastusteemana mulla oli taivutukset, avot ja sulut. Yleensä mulla on siis aina joku tietty juttu, mitä teen kullakin viikolla ja samaa sitten teetän valmennettavilla, tosin aina sovellettuna kunkin ratsukon mukaan. Se helpottaa tuntien suunnittelua ja sitä keskittyy paremmin miettimään niitä ongelmia ja ratkaisuja, kun harjoittelee samoja asioita omassa ratsastuksessa. Useimmiten "teemat" saattavat kylläkin kestää useammankin viikon, koska mä haluan, että sekä oppilaat, että minä itse, saavuttaa tietyn tason tehtävässä, ennen etenemistä seuraavaan. Avotaivutustakin voi esimerkiksi harjoitella useilla eri tavoilla, kaarevilla urilla, suoraan, seinän vieressä, ilman seinän "tukea" tai ihan jumppana, vaikka vaihdellen avon ja sulun välillä. Avotaivutus itseasiassa onkin yksi mun lemppariliike. Äärimmäisen hyvää ja kehittävää tekemistä sekä hevoselle, että ratsastajalle. Sulkuja taas olen aina vähän koittanut vältellä, mutta nykyään nekin on ihan ok, varsinkin laukassa. Mä sain yhdeltä koulutuomarilta hyviä vinkkejä sulkujen ratsastamiseen, joten luonnollisesti, kun ne on sitä kautta alkaneet sujumaan, niin niistä on oppinut tykkäämään. Voin näitä vinkkejä joku kerta jakaakin, kunhan mulla on semmoinen päivä, että ajatus kulkee vähän paremmin. ;)
Nyt mä taidan painua nukkumaan ja jatkaa juttua joku toinen päivä. Mutta tämä tällainen välipostaus, blogi on vielä elossa... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti